Kuolemasta elämään.

Hei!

Näyttää siltä, että tämä mun blogini etenee sysäyksissä.. Välillä tulee monta viikkoa taukoa, ja sitten tulee samaan aikaan monta aihetta mieleen! Näin on taas asian laita. Haluaisin kertoa tässä todella merkittävän kohtauksen omasta elämästäni rohkaisuksi sinulle! Kohtauksen siitä, miten yliluonnollisesti palasin kuolemasta elämään vuonna 2011 kun menetin 5 päivän ikäisen tyttövauvani Victorian.

OPETUS!
       Ensinnäkin asiaa oli jo pohjustanut Andrew Wommackin opetus sallimusteologiasta, lyhyesti sanottuna siitä, mitkä asiat on Jumalan sallimia ja mitkä EI! Jos uskoisin, että Jumala jostakin syystä salli, eli katsoi vierestä, kun vauvani kuoli, eikä tehnyt mitään, olisin tänä päivänä luultavasti ateisti. Miten voisin ylistää Jumalan hyvyyttä ja samaan aikaan miettiä, että tämä "hyvä" Jumala salli vauvani kuolla? Skitsofreninen ajatus. Onneksi tiedän, että Jumala sanoi Aatamille ja Eevalle: "Älkää syökö tuosta puusta! Jos syötte, kuolette!" Kaikki me tiedämme miten kävi. Sen vuoksi sairaus ja kuolema astui näyttämölle. Sen vuoksi myös Jeesus tuli, voittamaan kuoleman. Tulee päivä, jolloin lopullisesti kuolema lakkaa, ja saan juhlia rakkaan Victoriani kanssa ikuisesti!
1. PARANEMISIHME
      Sen jälkeen Jumala teki 2 yliluonnollista "sisimmän leikkausta". Muitakin pienempiä vastaavia oli, mutta tekstistä tulisi romaani jos kertoisin kaiken.. Ystäväni Riku soitti ja halusi rukoilla puolestani muutama kuukausi Victorian kuoleman jälkeen. Hän sanoi jotenkin näin: "Sä voit nyt palata kuolemasta elämään." Sen aikana näin näyn, missä astuin ikäänkuin kivisestä hautaluolasta ylös. Annoin Jumalalle kaiken syyllisyyden ja surun, ja annoin luvan itselleni palata elämään. Voi mikä muutos!!
2. PARANEMISIHME
       Siitä ehkä noin vuosi myöhemmin olimme rakkaassa mammapiirissämme.. :) Ihmeellisessä mammapiirissä.. Pyhä Henki nosti rukouksen aikana menetyksen aiheuttaman kivun "pintaan", tunnetila vyöryi ylitseni, tuntui siltä, että nyt minut on vallannut sellainen tunne, mitä en yksinkertaisesti pysty kokea, hallita, saatika voittaa! Sekoitus kipua, tuskaa, pelkoa, surua ja ikävää jylläsi niin voimakkaasti, että olin kuin halvaantunut, täysin avuton. Sisimmässäni huusin Jumalaa avuksi. Mammat tulivat ympärilleni, pitivät sylissä ja rukoilivat. Toinen äideistä alkoi puhua profetaalista tarinaa, joka kuvasi täysin sitä, mitä samaan aikaan näin koko ajan näyssä! Näin, kuinka Pyhä Henki otti minut ikäänkuin suolta, missä asustelin repaleisessa mekossa pienessä hökkelissä, ja alkoi kuljettaa minua tietä pitkin pois sieltä. Tien varsilla ojissa oli kuolleita vauvoja, kipu oli järkyttävä, ja ajattelin: "En selviä tästä!" Äidit jatkoivat rukousta ja näky jatkui. Vauvat alkoivat harventua ja pian tulin uuteen maisemaan. Minut vietiin pieneen "morsiusaitioon", missä sain uuden morsiusmekon, ja Jumala kysyi minulta jotenkin näin: "Johanna, haluatko jatkaa kohti elämää Minun kanssani?" Suostuin, ja kävelin aitiosta perheeni luo upeaan kartanoon. Kipu lakkasi!! Sen jälkeen minun ei ole tarvinnut enää itkeä vauvan menetystä, eikä kipu ole kirpaissut muutakuin häivähdyksen omaisesti vieraillut satunnaisesti.
      En tiedä saatko tämän tekstin kautta kiinni millaisesta ihmeestä on kyse, mutta voin vain kertoa sinulle, että se oli oikeasti minulle tie kuolemasta elämään. Itken edelleen kirjoittaessani..  Miten ihmeellisesti Jumala teki tämän kaiken!
       Jos sinulla on jokin kipu elämässäsi, rohkaisen: älä lakkaa etsimästä! Jeesus lupasi: etsikää, niin te löydätte. Etsi apua ja vastausta niin kauan, että vastaus tulee! Jos se opetus, mitä kuuntelet, ei anna vastauksia eikä vapautusta, etsi muualta! Älä jämähdä yhden opettajan tai kirkkokunnan oppeihin, avarra sydäntäsi ja juokse kohti Jeesuksen lupausta elämästä ja YLTÄKYLLÄISYYDESTÄ! Olisin toki jatkanut elämääni fyysisesti, mutta henkisesti ja hengellisesti olisin ollut kuin kuollut. Kutsumukseni ja juoksuni, Jumalan unelmat minun elämääni varten olisivat jääneet keskeneräiseksi. Etsi Jumalaa niinkuin kalleinta aarretta, löydät yltäkylläisen elämän! 

Rakkaudella, Johanna