Tämä on kolmas postaus samalle päivälle, mutta kotiäidin on taottava silloin kun..lapset nukkuu ja äiti on yhä virkeä! Näitä päiviä on joskus harvemmin, mutta onneksi niitä on!
Jostakin eriskummallisesta syystä olen kokenut Jumalan kehoittavan minua järjestämään jo kolmet naistenpäivät noin 2 vuoden sisään. Jossakin matkan varrella olen alkanut tajuamaan, että naiseus on isosti Jumalan sydämellä (parempi myöhään ku ei milloinkaan..hih). Tämän kertainen naistenpäivä muodostui vielä enemmän "sydänten klinikaksi" kuin aiemmat, vaikka kaikissa on kyyneleet virranneet. Olimme täysin mykistyneitä siitä, miten Jumala kohtasi meitä! Hän yllättää meidät aina hyvyydellään ja voimallaan! Tässä jotain ihmeitä, mitä naiset kertoivat heille tapahtuneen:
Vapautumisia masennuksesta, ahdistuksesta, syyllisyydestä, itsevihasta, naisvihasta, okkultisista kahleista.. Oli paljon kyyneleitä, naurua, huutoa, kun Kuningas tuli ja kosketti sydämiä.. Todistuksia oli monia, tässä niitä lyhyesti: eräs nainen kertoi kärsineensä masennuksesta koko elämänsä. Häntä oli hyljeksitty pienestä tytöstä saakka. Puoli vuotta aiemmin Jumala oli aloittanut paranemisprosessin masennuksesta ja haluttomuudesta elää. Naistenpäivässä hän sai liota Jumalan läsnäolossa ja koki masennuksen kahleen katkeavan. Toinen nainen oli naistenpäivän seurauksena ensimmäistä kertaa katsonut peiliin ja kokenut olevansa nainen. Eräs nainen vapautui tunnin rukouksen jälkeen okkultisista kahleista ja demonisista siteistä, joita hänen elämässään oli ollut pienestä tytöstä saakka. Nainen, joka ei ollut vielä uskossa, sanoi nauttineensa ja tulevansa uudelleenkin. :)
Ihanan arkisen ihmeenkin Jumala teki. Tajusimme edellisenä päivänä, että meidän kuninkaalliseen teemaan tietysti tarvittaisiin täytekakku! Yritimme sitten metsästää sellaista mutta oli liian myöhäistä. Kuitenkin tajusimme rukoilla: "Jeesus, lähetä meille täytekakku!" Jotenkin oli sellainen kutina, että rukous kuultiin. :) Eräs nainen oli luvannut tehdä makean piirakan päivään. Menussakin lukee niin. :) Mutta hänpäs tulikin aamulla paikalle kantaen lakkatäytekakkua! Kakku oli aivan herkullista, ja viimeinen nainen sai viimeisen palan, oli siis täsmälleen oikean kokoinen, noin 40 palasta. Vau.
Halusimme koristella tilan kullalla ja hopealla, että jokainen nainen saisi kokea olevansa kuningatar, pyhää papistoa.. Lisäksi arvoimme jokaisen kesken kruunupipon (Me and I), kruunutaskupeilin, kruunukäyntikorttikotelon ja minulta Ruusu-levyn. Levyn sai nainen, joka oli Jumalalle huokaillut, että voi kun ei ole varaa ostaa tuota levyä! Vau!
Jumalalle syvästi kiitollisena..
Johanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti